Etä- eli verkko-opetus eroaa perinteisestä opetuksesta siinä, että opettajan ja opiskelijaryhmän ei tarvitse olla fyysisesti samassa paikassa samaan aikaan. Tyypillisesti verkko-opiskeluun saattaa kuulua esim. videoituja luentoja, itsenäisesti opiskeltavaa teoriaa ja tiedonhakua ja joko itsenäisesti tai pienryhmissä tehtäviä.
Verkko-opiskelu soveltuu erityisen hyvin työssäkäyville ihmisille, aikuisopiskelijoille, ulkomailla asuville opiskelijoille ja tutkintoaan täydentäville ihmisille. Verkko-opetuksen ideana on, että opiskelija voi vapaasti valita milloin ja missä käyttää aikaansa opiskeluun.
Etenkin harvaan asutetuilla alueilla etäopetusta ja verkko-opiskelua hyödynnetään koulutustarjonnan laajentamisessa ja täydentämisessä. Pitkien välimatkojen vuoksi voi olla hankalaa saada opettajia ja opiskelijoita samaan tilaan samaan aikaan. Verkkoyhteydet tarjoavat tähän ratkaisun: vaikkapa Utsjoelle saadaan Helsingistä opettaja, ja oppilaat voivat osallistua opetukseen esim. kotoaan.
Etä- ja verkko-opetusta käytetään yleisesti osana monimuotokoulutusta. Monimuotokoulutus on suunnattu yleensä tutkintoon johtavissa ohjelmissa opiskelijoille, jotka voivat osallistua vain rajoitetusti lähiopetukseen. Monimuotokoulutuksessa osa opiskelusta tapahtuu lähiopetuksena ja osa etä- sekä verkko-opiskeluna.
Missä etä- ja verkko-opetusta tarjotaan?
Etä- ja verkko-opetusta tarjotaan lähes kaikilla koulutusasteilla, ammatillinen koulutus pois lukien. Se on pikkuhiljaa yleistymässä koulutusmuotona Suomessa. Lukiosta aina yliopistotasolle saakka etä- ja verkko-opetuksen kautta pystyy opiskelemaan laajalti erilaisia aloja jopa tutkintoihin saakka. Avoimien yliopistojen verkko-opinnot luetaan hyväksi tutkintoihin. Osa koulutuksesta on ilmaista, osa maksullista. Kannattaa tarkistaa kurssien hinta ko. koulun sivuilta ennen kuin aloittaa.
Suomen suurimmat yliopistot, ammattiopistot ja lukuisat lukiot tarjoavat etä- ja verkko-opetusta. Myös monet ulkomaiset oppilaitokset tarjoavat verkko-opiskelua, mutta suurin osa tuosta opetuksesta on englanniksi tai muilla maailman kielillä. Paikallinen tarjonta kannattaa tarkistaa suoraan oppilaitoksesta. Verkosta löytyy sivustoja, joista voi hakea avoimia etäopetusohjelmia. Opetushallitus ylläpitää listaa Suomessa toimivista etä- ja verkko-opetusta tarjoavista oppilaitoksista, mutta se ei ole täysin kattava. Lisäksi paikalliset opistot tarjoavat usein etäopetusta.
Verkossa voi opiskella myös kansainvälisten yliopistojen tarjoamia kursseja, jotka voivat olla joko ilmaisia tai maksullisia. Joitakin näistä kursseista saattaa saada hyväksi luettua tutkintoihin, mutta se riippuu kokonaan tutkintoja tarjoavista kouluista.
Tämän lisäksi verkosta löytyy useita pelillisiä tapoja opiskella esim. kieliä tai matematiikkaa. Tällaiset opintopelit kuitenkin ovat lähinnä opiskelijoiden omaksi huviksi, eikä niistä saa virallisia todistuksia. Pelillistä opiskelua voi tehdä esim. mobiililaitteilla tietokoneen lisäksi.
Miten se toimii?
Verkko- ja etäopiskelu vaatii tietokoneen nettiyhteydellä, oma-aloitteisuutta ja hyviä ajanhallintataitoja. Kursseihin useimmiten kuuluu teoriaopiskelua itsenäisesti, tehtävien tekemistä ja toisinaan myös etäluentoja ja -keskusteluja. Suurimmalla osalla kouluista on verkko-opiskeluun suunniteltu verkkosivusto, joka toimii alustana opiskelulle.
Opiskelijat kirjautuvat verkkosivuille omilla tunnuksillaan ja käyttävät kurssin opiskelualustaa. Alustalta löytyy useimmiten ainakin aikatauluja, tehtävänantoja ja mahdollisesti reaaliaikaisia ryhmäkeskusteluja. Opettaja löytää opiskelijoiden palautetut tehtävät alustalta ja voi antaa tarpeen mukaista palautetta opiskelijoille. Työkaluihin kuuluvat varsinaisten oppimisalustojen lisäksi myös videoneuvottelu, sähköposti ja reaaliaikainen chat.
Verkko- ja etäopetuksessa käytetään enemmän erilaisia medioita kuin perinteisessä opetuksessa. Tekstin lisäksi käytetään paljon grafiikkaa ja videota, mikä tukee myös erilaisten oppijoiden opiskelua. Näin ollen verkko- ja etäopiskelu soveltuu myös esim. lukihäiriöstä kärsiville opiskelijoille.
Verkko-opiskelun kautta voi suorittaa tenttejä ja palauttaa tehtäviä. Tentit voivat olla analyyseja, esseitä tai perinteisiä kirjatenttejä. Myös aineistopohjaisia tenttejä ja kokeita tehdään laajalti.
Kuka voi osallistua?
Eritasoisiin koulutuksiin voi olla erilaisia osallistumisvaatimuksia, mutta oletuksena etä- ja verkko-opiskelussa on avoimuus. Perusvaatimuksena on tietokoneen käyttötaito, nettiyhteys ja valmius opiskella itsenäisesti.
Opiskelijalla on tarpeellista olla myös kielelliset valmiudet tehdä opintoja. Tekstin tuottaminen ja sen analysointi on oleellista, kun opiskelu tapahtuu opiskelijan omalla aikataululla. Toisaalta etäopiskelu myös kehittää luetun ymmärtämistä ja tekstin tuottamisen rutiinia, koska suurin osa opiskelusta tapahtuu joka tapauksessa erilaisten mediasisältöjen kautta.
Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että peruskoulu olisi hyvä olla käytynä. Tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa usein on pääsyvaatimuksia, jotka vaihtelevat kouluittain. Avoimen yliopiston opinnot ovat nimensä mukaisesti avoimia kaikille.
- Peruskoulun jälkeen voi suorittaa etänä jopa koko lukion oppimäärän.
- Ammatilliseen koulutukseen tähtäävänä osana monimuoto-opiskelua
- Korkeakoulutukseen tähtääviä tutkintoja on tarjolla ylioppilastodistuksen saavuttaneille ja ammatillisen koulutuksen suorittaneille.
Työttömät voivat yleensä opiskella osa-aikaisesti tietyissä rajoissa siten, että opiskelun ei katsota olevan täysipäiväistä tai haittaa työnhakua. Työtön työnhakija voi tietyissä tapauksissa opiskella myös täysipäiväisesti, jos työvoimaviranomainen katsoo opiskelun tukevan työllistymistä. Tällaisia tapauksia kutsutaan omaehtoiseksi opiskeluksi. Omaehtoiseen opiskeluun voi saada työttömyystukea, mutta tuki harkitaan tapauskohtaisesti TE-toimistossa.
Mitä maksaa?
Useat etälukiot tarjoavat koko lukion oppimäärän suorittaville opiskelijoille etäopiskelun ilmaiseksi. Muut oppimäärät ja oppilaitokset hinnoittelevat opiskelun yleensä kurssikohtaisesti. Avointen yliopistojen opinnot maksavat noin 10 euroa per opintopiste, mutta hinta vaihtelee yliopistoittain ja opiskelualoittain.
Kansanopistot hinnoittelevat kurssinsa yleensä lukukausikohtaisesti, ja ne ovat yleensä hyvin kohtuullisia kustannuksiltaan. Opiskelijat joutuvat kuitenkin ostamaan omat materiaalinsa itse. Toisinaan itseopiskeluun verkossa voi saada opintotukea tai työttömyyskorvausta, näissä tapauksissa TE-toimisto tai KELA harkitsee tuen tapauskohtaisesti.
