Seminaari: Sosiaalinen media haltuun 14.6.2011

03.06.2011

Kesäkuun 14. päivänä 2011 järjestämme iltapäivän mittaisen seminaarin, jossa teemme tutuiksi Itä-Suomen yliopiston sosiaalisen median käytön suosituksen teemoja. Suositus valmistui huhtikuussa, ja nyt haluamme markkinoida sitä ja keskustella siitä kanssanne. Suositus on osoitteessa http://www.uef.fi/some.

Aika: Ti 14.6.2011 klo 12.00–16.00

Paikka: Seminaaritila AU102, Aurora, Joensuu; kielikeskuksen kielistudio (2214/STU), Canthia, Kuopio; videoneuvottelu / verkko

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://www.oppi.uku.fi/ilmo20/index.php?feed_id=6#86

Seminaarin ohjelma on seuraavanlainen:

12.00–13.00 Harto Pönkä Innowisesta alustaa vuorovaikutteisesti asiaan ja aihepiiriin
13.00–15.00 sosiaalisen median torin pisteissä teemoina ovat muun muassa tietoturvakysymykset, sosiaalisen median käyttö opetuksessa, opiskelussa ja tutkijan työssä, viestintä ja markkinointi sekä kieli ja tyyli sosiaalisessa mediassa. Etätorilla käsitellään kaikkia tai joitakin näitä teemoja osallistujien kiinnostuksen mukaan. (Virtukampus-hanke tarjoaa kahvit Joensuussa ja Kuopiossa klo 14.00–14.30.)
15.00–16.00 vedämme lankoja yhteen, ja siinä meitä auttaa Hale Okkonen FlowHouse Oy:stä.

Harto Pönkä on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja luokanopettaja. Hän työskentelee tällä hetkellä sosiaaliseen median ja koulutusteknologian asiantuntijana. Harton Lehmätkin lentäis -blogi on osoitteessa http://harto.wordpress.com/, ja siinä hän kirjoittaa erityisesti sosiaalisesta mediasta ja sen käytöstä muun muassa opetuksessa ja organisaatioissa.

Hale Okkonen on valmentaja, kouluttaja ja konsultti huikeaa tahtia muuttuvassa sähköisen markkinoinnin kentässä. Hän seuraa intohimoisesti sosiaalista mediaa, ja koska työn luonteeseen kuuluu myös yritysten valmennus kohti kasvavia kassavirtoja, hän ammentaa tekstiensä aiheisiin toisinaan myös muita markkinoinnin osa-alueita. Halen blogi Sometimes – Sosiaalisen median aika on osoitteessa http://haleokkonen.blogspot.com/.

Seminaarin pääpaikka on Joensuun kampuksella (AU102 Aurorassa), ja siellä voi osallistua muun muassa kaikkiin sosiaalisen median toripisteisiin. Virallisena etäkisastudiona Kuopion kampuksella on kielikeskuksen kielistudio (2214/STU) Canthiassa. Seminaariin on mahdollista osallistua myös etänä verkon ja/tai videoneuvottelun välityksellä. Ilmoittautuneille lähetetään kutsu noin viikko ennen seminaaria, ja kutsussa on myös tarkemmat osallistumisohjeet.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://www.oppi.uku.fi/ilmo20/index.php?feed_id=6#86

Seminaarin järjestävät Itä-Suomen yliopiston viestintä, tietotekniikkakeskus ja Virtukampus-hanke, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Seminaari on maksuton.

Lue lisää...

Virtukampus-hanke kiittää

24.05.2011

Virtukampus-hanke päättyy vuoden 2011 kesäkuun viimeisenä päivänä. Olemme kahden ja puolen vuoden aikana muun muassa kokeneet, oivaltaneet, kartoittaneet, arvioineet, keskustelleet, löytäneet, viisastuneet, saavuttaneet ja erityisesti keränneet helmiä. Kiitos kaikille Teille, jotka olette kulkeneet kanssamme näitä hienoja polkuja ja siten tuoneet meille lisää helmiä. Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauha on osoitteessa http://wiki.uef.fi/display/sosmedia.

Tähän artikkeliin kertyvät kesäkuun loppuun mennessä kaikkien hankkeen pilottien ja osakokonaisuuksien tervehdykset. Toivotamme aurinkoista kesää ja helmeileviä hetkiä myös sosiaalisen median parissa! Pidetään yhteyttä!

Lue lisää...

ITK2011-foorumiesitys: Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

13.04.2011

Foorumiesitys ITK2011-konferenssissa pe 8.4.2011, Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta

Diaesitys (pdf)

• Miten sosiaaalisen median palvelujen käyttöönotto eroaa muiden palvelujen ja järjestelmien käyttöönotosta – vai eroaako mitenkään?
• Mistä tietää, mitkä sosiaalisen median palvelut ovat keskeisiä, tai edes pysyviä?
• Miten sosiaalisen median tukipalvelut eroavat muista tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytön tukipalveluista?
• Miksi sosiaalisen median tukipalveluja pitää erityisesti suunnitella?
• Miten sosiaalisen median menetelmät ja palvelut sisällytetään yksikön järjestämiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksiin?
• Miten koulutuksia järjestävä henkilökunta ottaa haltuun sosiaalisen median palvelut?
• Millaista osaamista henkilökunnalla pitää olla, jotta he voivat auttaa asiakkaitaan sosiaalisen median palvelujen käyttöönotossa? Miten osaaminen hankitaan?

Yhtenä Virtukampus-hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa hankkeessa kehitetyt toimintamallit osaksi koulutusorganisaation arkea. Hankkeen aikana olemme järjestäneet sosiaalisen median koulutuksia, joihin kohderyhmämme on osallistunut kehittääkseen osaamistaan. Pian havaitsimme, että osa opettajista alkoi olla meitä paremmin ja laajemmin perillä sosiaalisen median palveluista. Osaamistamme sosiaalisen median tukipalvelutuotannossa piti siis ryhtyä kartoittamaan ja tarpeen mukaan kehittämään.

Vuonna 2010 kävimme vakiinnuttamisseminaareissa läpi tarjottavia palveluja ja niihin liittyviä kysymyksiä sekä perehdytimme omaa koulutus- ja tukipalveluhenkilöstöämme sosiaalisen median palveluihin. Laadimme luettelon niistä sosiaalisen median palveluista, jotka meidän hanketoimijoiden mielestä olivat keskeisiä koulutusorganisaation arjessa. Merkkasimme palvelut tarroilla “Tuen pitää tietää” (= kaikkien tukihenkilöiden pitää tuntea palvelun perusominaisuudet) ja “Täydet tukipalvelut” (= kaikki tukihenkilöt tietävät verrattain paljon palvelusta, ja vähintään yksi tietää “kaiken”). Kollegat kommentoivat luetteloa, ja luettelon ja kommenttien perusteella suunnittelimme työpajamaratoonin, jonka aikana otimme kunkin palvelun käyttöön ja käytimme sitä keskustelun aktivointiin. Maratoonin aikana saimme edelleen tarkennuksia laatimaamme luetteloon.

Keväällä 2011 julkaisemme nettisivuillamme luettelon niistä sosiaalisen median palveluista, joiden käyttöön annamme tukipalveluja. Asiakkaamme voi tutustua luetteloon ja päättää sitten, ottaako käyttöön sellaisen palvelun, jota yliopistossamme tuetaan, vai käyttääkö jotakin muuta palvelua ja tutustuu siis itsenäisesti sen käyttöön.

Lue lisää...

Virtukampus-hanke avoimien sisältöjen torilla ITK:ssa 7.-8.4.2011

30.03.2011

Virtukampus-hanke esittelee ITK2011-konferenssin Avoimien sisältöjen torilla sosiaalisen median hyviä käytäntöjä. Olemme koonneet näitä helmiä wikiin osoitteessa http://wiki.uef.fi/display/sosmedia. Avoimien sisältöjen tori on esitelty konferenssin nettisivuilla osoitteessa http://itk.fi/ohjelma/tori/selaa, ja voit kommentoida Virtukampus-toria osoitteessa http://itk.fi/ohjelma/tori/7. Tutustu torimme tarjontaan ja tule keskustelemaan kanssamme sosiaalisen median hyvistä käytännöistä!

To 7.4.2011 klo 9.30 – 18.00

Pe 8.4.2011 klo 9.30 – 14.00

Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauha on osoitteessa http://wiki.uef.fi/display/sosmedia.

Lue lisää...

Sosiaalisen median koulutukset keväällä 2011

17.02.2011

Virtukampus-hanke järjestää kevään 2011 aikana mukavana paketin sosiaalisen median koulutuksia. Ilmoittaudu koulutuksiin osoitteessa http://www.uef.fi/oppimiskeskus/koulutuskalenteri (HUOM! Mikäli klinkki ei ensimmäisellä kerralla toimi, kokeile uudemman kerran).

Koulutusesite (pdf)

Sosiaalisen median työpajasarja

Työpajasarjassa esitellään sosiaalisen median menetelmiä ja ympäristöjä, joita voi hyödyntää opetuksessa ja omassa työssä. Osallistujilta ei vaadita aikaisempaa osaamista sosiaalisen
mediasta eikä osallistumista kaikkiin työpajoihin. Poimi luettelosta kiinnostavat aiheet ja tule mukaan! Uusia työpajoja saattaa tulla kevään aikana kalenteriin tarpeen mukaan. Seuraa siis koulutuskalenteriamme.

1. Johdanto (2 h) 4.3.2011
2. Blogi (2 h) 18.3.2011
3. Ääni ja videokuva jakoon (2 h) UUSI 25.3.2011
4. Verkkoyhteisöt (2 h) 1.4.2011
5. Kuva verkkoon & kuvapankit (2 h) 15.4.2011
6. Yhteiset dokumentit & käsitekartat (2 h) 29.4.2011

Sosiaalinen media käyttöön opetuksessa ja oppimisessa (3 op) 21.2.–29.4.2011

Koulutuksessa otetaan tarkoituksenmukaisesti käyttöön sosiaalisen median menetelmiä opetuksessa ja oppimisen tukena. Koulutuksen aikana osallistujat soveltavat oppimaansa omaan työhönsä ja hankkeeseensa.

Johdanto Second Life ‐virtuaalimaailmaan (4 h) 1.3.2011

Koulutuksessa tutustutaan Second Life ‐virtuaalimaailmaan ja sen moniin mahdollisuuksiin opetuksessa, opiskelussa, tutkimuksessa ja verkostoitumisessa.

Wiki sisällöntuotannossa ja oppimisympäristönä (1 op) 14.3.–29.4.2011

Koulutuksessa opetellaan wikin käyttöä oppimateriaalin tuotannossa tai jopa oppimisympäristönä. Koulutuksen aikana osallistujat kehittävät omaa opetustaan hankkeen avulla.

Wiki‐verkkotyöpajat

Verkkotyöpajoissa käsitellään wikin käyttöä eri yhteyksissä. Verkkotyöpajat ovat samalla Wiki sisällöntuotannossa ja oppimisympäristönä (1 op) ‐koulutuksen yhteisiä tapaamisia. Näin saadaan enemmän keskustelua aikaan ja hyviä käytäntöjä jakoon.

I Verkkotyöpaja wikin käytön perusteista (4 h) 15.3.2011
II Verkkotyöpaja wikin pedagogisesta käytöstä (4 h) 28.3.2011
III Verkkotyöpaja wikin käytön hyvistä käytännöistä (4 h) 29.4.2011

Lue lisää...

Aamuseminaarit verkon tehokäytöstä Itä-Suomen yliopiston henkilökunnalle

07.02.2011

Miten käytät verkkoa hyödyksesi opetuksessa ja tutkimuksessa? Miten haluaisit sitä käyttää, mutta et ole keksinyt keinoja? Onko sosiaalinen media jo tuttu juttu? Tiedätkö, mistä saat yliopistossa tukipalveluja kehittämis- ja suunnittelutyöhösi? Olisikohan aiheesta kiinnostavia ja hyödyllisiä koulutuksia tarjolla?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Virtukampus-hankkeen aamuseminaarissa. Nautimme hankkeen tarjoamat aamukahvit ja keskustelemme verkon ja sosiaalisen median mahdollisuuksista. Seminaarin lopuksi käymme tutustumassa Itä-Suomen yliopiston tukipalveluyksikön tiloihin ja ihmisiin.

Aamuseminaarit järjestetään kampuksittain:

Kuopiossa torstaina 10.2. klo 8.30 – 10.00, ravintola Mediteknia

Joensuussa perjantaina 11.2. klo 8.30 – 10.00, ravintola Aura, Aurora I

Savonlinnassa keskiviikkona 23.2. klo 8.30 – 10.00, tila ilmoitetaan myöhemmin.

Tarjoilun vuoksi ilmoittaudu koulutuskalenterissamme: http://www.uef.fi/oppimiskeskus/koulutuskalenteri

Lue lisää...

Embedding Social Media Support Services in Existing Support Service Model

26.01.2011

Presentation for the conference: University Teaching as a Scholarship? 24 – 26 Jan, 2011, by Taina Rytkönen-Suontausta

Presentation (ppt)

Embedding Social Media Support Services in Existing Support Service Model

About Our Unit and Project

• Student and Learning Services (former Learning Centre) at the University of Eastern Finland is the university’s joint service facility whose objective is to support the development of university education. It promotes the combination of pedagogic and technological learning solutions into quality learning processes. The services of the Learning Centre are offered locally at the campuses of the University of Eastern Finland and through remote access with similar standards of activity.
• Our unit is coordinating an EU funded project called Virtukampus.fi (Virtual Campus). In that project we have organized training for university teachers in the use of social media in teaching. Along the way we have planned a strategy for embedding social media support services in the existing support service model used for the development of teaching.

Some initial notes:

• The support services that we provide are customer-oriented and the customer’s request can relate to almost anything from universal to detailed. Therefore, the competence base of the ICT support service staff has to be very extensive.
• It’s vital to listen to the customer and also to encourage the customer to find a solution to the request on his or her own, as the customer knows the facts best.

What new does social media bring to the Support Service Model?

• The gamut of social media apps is growing rapidly.
• The customer can get a hold of any social media app, which might not be familiar to the support person.
• The customer doesn’t know the terminology of ICT or social media, and this makes it even more difficult to share understanding of a request than before.
• New issues become essential, such as data security, privacy, copyrights, authentication …
• The support service staff has to follow current issues even more carefully than before.
• The support person has to be open-minded and sometimes even ask the customer to tell more about an app which seems useful to other customers as well.

Requests before and now

• I have problems with a (organisation’s) tool or service – could you help me?
• TOP 3 of requests, year 2010: Moodle (2691), ACP, web conferencing software (316), office software (146)

Requests now and in the future

• How could I make the most of social media?
• I’ve heard this tool is good – how does it work?
• I need to activate my students for group work via web / My research group has certain aims and plans / etc. – how should I realise my plans and ideas?

(Image)

• The cores of the dialogue are appropriateness and surplus value: together we’ll find a solution which is best for the customer’s need.
• The dialogue can last from some minutes to several weeks.
• Already at this phase, it’s essential to consider issues relating to copyrights, data security, privacy and authentication.
• At the end of the dialogue the customer chooses the most suitable alternative of the given ones.

(Image)

• In this model, the “plan of action” could merely be a chain of e-mail messages about the timetable and minimum requirements, for example.
• It’s nevertheless important to document every action in some level.
• When further clarification is needed by the customer or support person, this new information should be documented as well.
• When the customer is working on a wider project, it would be advisable to attend ICT and/or social media trainings during which the customer can make more specified plans for the project.
• The support person finishes the request and enters it into the database, and finally uploads on the web the material possibly produced during the request (e.g. instructions, best practises).

What does the support service staff has to know about social media in order to be able to help the customer?

• Eagerly uses and tests all the social media apps which might be useful for customers.
• Recognises the basic rules when introducing any social media app.
• Recognises the benefits and risks of using social media, opens up these viewpoints to the customer, and helps the customer in applying the information to the project.
• Recognises the basic rules relating to copyrights, data security, privacy, authentication and backup copying, and gives the information to the customer as well.
• Advises the customer in using social media appropriately, e.g. pedagogically.
• Supports the customer in the practical usage of social media apps.

Why do we make a list of social media apps?

• Our support service staff cannot become an expert on every social media app available (of which there are hundreds).
• The organisation has not acquired all the apps the customers nevertheless need and use (e.g. blog service).
• Because the organisation cannot offer all the apps the customers need, we test free apps, present the ones we think are good to the customers, and also provide the related user support.
• For example, when a teacher starts using a social media app, he or she cannot be sure whether support for the app is available at our support service unit.
• We don’t want to let our customers down, not even in matters relating to social media apps.

How to know which social media apps are central, or even permanent?

• There really isn’t a way to tell this.
• Some apps, however, are maintained by large companies and this provides some assurance that they won’t vanish completely (e.g. Google apps).
• Nevertheless, even these apps can change or transform quickly.
• Information about a change or update in a social media app doesn’t necessarily reach all the users, because the responsibility for following the app’s development lies with the users themselves. Cf. changes and updates in the services of an organisation are notified of to the users by the unit maintaining the service concerned.
• In summary: Social media apps are in no way controlled or controllable by the unit providing an organization’s support services.

How have we done this in practice?

1. We made a list of the social media apps we consider central from the viewpoint of our customers.
2. We asked the staff at our support service unit to give their opinions on the list.
3. We organised a training and discussion session, in which we learned to use the apps and discussed their features and properties.
4. With the help of the introductions, trainings and discussions, we have compiled a social media app list, which we will also publish online.
5. Our customers (=teachers and other staff members) can get to know the list and then decide whether to use an app supported at the university, or whether to use some other app and learn its usage.
6. We make social media usage guidelines for the university.
7. We get to know and teach others at the support service unit the list of the social media apps and social media usage guidelines, and make sure that we share a common understanding of these.
8. One or two members of the support service unit staff will be given the task of following social media apps, and they will inform other members of the staff within the unit.

For more information

• List of social media apps to be supported at the University of Eastern Finland, in English
• String of Pearls: Social Media Best Practices, in Finnish (in process)
• Virtukampus.fi, mostly in Finnish

Lue lisää...

Some notes from the conference: University Teaching as a Scholarship?

24.01.2011

Conference homepage

Workshop: Classroom Assessment Techniques

24.1.2011, by James Groccia, Auburn University, USA

Three Types of Workshop Attendees

• Prisoner: Someone made me to come
• Judge: I know this already
• Explorer: I want to learn

What are CATs, in your opinion?

• Giving feedback, getting feedback
• Dialogue
• Constant and simultaneous self evaluation, both teacher and students
• Assessing what the others know and what they don’t know.

Seven Principles for Good Practice in Undergraduate Education

• Encourages Student – Instructor Contact
• Encourages Cooperation Among Students
• Encourages Active Learning
• Gives Prompt Feedback
• Emphasizes Time on Task
• Communicates High Expectations
• Respects Diverse Talents and Ways of Learning (Chickering et al. 1987)

Effective Feedback Answers for three Questions

• What I know?
• How do I know it?
• Where to next?

Background Knowledge Probe (BKP) at the beginning of the lesson, for example

• What are CATs?
• Have you ever used one?
• What is the reason of using them?

Advance Organizers are

• Organizational cues
• Tools that help connect known to unknown
• Frameworks for help students to combine and create entities.

Formative Assessment

• Getting feedback or the data of an activity before, during or after the activity improves the outcomes of the activity.
• Are they understanding what I am doing? What were the goals?

What is Classroom Assessment?

• Hlps student to find out what they have learned and how they have learned it.

CATs, examples

• Concept Maps: Before lesson as a study tool, during lesson as a note-taking tool, as a testing tool
• Experience difficult learning situation; if we “get it”, necessarily students don’t “get it” — we have to get a experience not “getting it”.
• Critical Incident Questionnaire: At what moment in the class this week did you feel most engaged with what was happening? At what moment in the class this week did you feel most distanced from what was happening? Etc.
• ATA: Alone – Together – Alone – Think about & write answer; share with pair / small group / class; think alone and review.
• One minute paper: What is the most important thing you learned today? What issue is least clear?
• Small Group Instructional Feedback (SGIF) — three questions in the midway of the course: What is going well to facilitate your learning? What suggestions would you like to make to improve this learning experience? What other comments would you like to make about this course?
• Chain notes: Students pass around an envelope on which the teacher has written one question about the lesson. Student spends moment thinking and writes answer, puts it in envelope and passes envelope to next student. Teacher reads, reflects and responds.
• One sentence summary
• Application Cards: Ask students to give at least one real-world application. Teacher quickly reads the applications and picks a few examples and shares with class.

Feedback Exploiting Process

• You get feedback
• You think about it
• You process it
• You return it.

CATs differ from exams

• CATs = Low stakes
• Exams are usually too late to change learning or make corrections.

CATs have following Characteristics

• Learner-centered but teacher-directed
• Mutually beneficial
• Context-specific
• Ongoing
• Rooted in good teaching practice

References

Stephen Brookfield: On Becoming a Critically Reflective Teacher

Lue lisää...

Miten kirjoitan verkkoon?

14.01.2011

Tässä blogiartikkelissa on muutamia vinkkejä siihen, miten verkkoon kirjoitetaan. Vinkkien taustalla on pedagoginen näkökulma. Vinkit on järjestetty yleisestä yksityiskohtaiseen, kokonaisuudesta osiin. Artikkelin lopussa on lähde- ja kirjallisuusluettelo.

• Tee ohjaavaa tekstiä ja kirjoita metatekstiä: Johdattele ja ohjaa lukijaa sivulta toiselle, osiosta seuraavaan. Esimerkiksi: “Opintojakson aluksi pohdit / esittelit / kuvasit / kerroit … Seuraavaksi tehtävänäsi on …”; “Edellisessä osiossa perehdyit … Tässä osiossa opit …”
• Kiinnitä huomiota linkkien teksteihin: Kertovatko ne todella siitä, mitä linkkien takana on?
• Vältä monimutkaisia ja “tyhjiä” lauseita; käytä yksiselitteisiä ja napakoita lauserakenteita.
  • EI: “Aiheen käsitteisiin tutustumisen ja perehtymisen voi aloittaa tiedonlähteistä, joiden avulla selviää aiheeseen liittyvä terminologia, sanasto ja käsitteet. Hakutermien valintaan voi käyttää apuna …”
  • VAAN: “Tutustu ja perehdy aiheen terminologiaan, sanastoon ja käsitteisiin tiedonlähteiden avulla. Käytä apuna esimerkiksi …”
• Jäsennä tekstiä väliotsikoiden, luetteloiden, nostojen ja tiivistysten avulla.
• Korosta tekstiä lihavoinnilla, vältä kursivointia ja alleviivauksia.
• Käytä päätteettömiä fontteja: Arial, Tahoma, Verdana, …
• Käytä normaalia fonttikokoa (10-12 pistettä) ja huolehdi siitä, että tekstiä voi skaalata.

Lähteitä ja kirjallisuutta

Alasilta A. 1998. Näin kirjoitat tietoverkkoon. Inforviestintä Oy.

Alasilta A. Verkkoajan viestintä. Tulkinta – ilmaisu – vuorovaikutus. Kauppakaari Oyj.

Alasilta A. 2002. Verkkokirjoittajan käsikirja. Inforviestintä Oy.

Essi. Esteetön sisällöntuotanto. Jyväskylän yliopisto.

Kenguru. Kuinka kirjoittaa verkkoon? Opetushallitus.

Lue lisää...

Virtukampus-hankkeen esityksiä ITK2011-konferenssissa

07.12.2010

Virtukampus-hankkeen ehdotus Sosiaalisen median hyvät käytännöt helminauhaksi (http://wiki.uef.fi/display/sosmedia) on hyväksytty ITK2011 -konferenssin torille. Tiedotamme Virtukampus-torin ohjelmasta tarkemmin täällä ja muilla sosiaalisen median foorumeilla.

Myös ehdotuksemme Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa on hyväksytty ITK2011-konferenssin foorumille.

Lisäksi Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelumenetelmien monipuolistaminen -pilotin esitys ”Kuhamalja ja tulevaisuusblogi” on hyväksytty ITK2011-konferenssin ohjelmaan.

Lue lisää...