Diaesitys (pdf)

• Miten sosiaaalisen median palvelujen käyttöönotto eroaa muiden palvelujen ja järjestelmien käyttöönotosta – vai eroaako mitenkään?
• Mistä tietää, mitkä sosiaalisen median palvelut ovat keskeisiä, tai edes pysyviä?
• Miten sosiaalisen median tukipalvelut eroavat muista tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytön tukipalveluista?
• Miksi sosiaalisen median tukipalveluja pitää erityisesti suunnitella?
• Miten sosiaalisen median menetelmät ja palvelut sisällytetään yksikön järjestämiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutuksiin?
• Miten koulutuksia järjestävä henkilökunta ottaa haltuun sosiaalisen median palvelut?
• Millaista osaamista henkilökunnalla pitää olla, jotta he voivat auttaa asiakkaitaan sosiaalisen median palvelujen käyttöönotossa? Miten osaaminen hankitaan?

Yhtenä Virtukampus-hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa hankkeessa kehitetyt toimintamallit osaksi koulutusorganisaation arkea. Hankkeen aikana olemme järjestäneet sosiaalisen median koulutuksia, joihin kohderyhmämme on osallistunut kehittääkseen osaamistaan. Pian havaitsimme, että osa opettajista alkoi olla meitä paremmin ja laajemmin perillä sosiaalisen median palveluista. Osaamistamme sosiaalisen median tukipalvelutuotannossa piti siis ryhtyä kartoittamaan ja tarpeen mukaan kehittämään.

Vuonna 2010 kävimme vakiinnuttamisseminaareissa läpi tarjottavia palveluja ja niihin liittyviä kysymyksiä sekä perehdytimme omaa koulutus- ja tukipalveluhenkilöstöämme sosiaalisen median palveluihin. Laadimme luettelon niistä sosiaalisen median palveluista, jotka meidän hanketoimijoiden mielestä olivat keskeisiä koulutusorganisaation arjessa. Merkkasimme palvelut tarroilla “Tuen pitää tietää” (= kaikkien tukihenkilöiden pitää tuntea palvelun perusominaisuudet) ja “Täydet tukipalvelut” (= kaikki tukihenkilöt tietävät verrattain paljon palvelusta, ja vähintään yksi tietää “kaiken”). Kollegat kommentoivat luetteloa, ja luettelon ja kommenttien perusteella suunnittelimme työpajamaratoonin, jonka aikana otimme kunkin palvelun käyttöön ja käytimme sitä keskustelun aktivointiin. Maratoonin aikana saimme edelleen tarkennuksia laatimaamme luetteloon.

Keväällä 2011 julkaisemme nettisivuillamme luettelon niistä sosiaalisen median palveluista, joiden käyttöön annamme tukipalveluja. Asiakkaamme voi tutustua luetteloon ja päättää sitten, ottaako käyttöön sellaisen palvelun, jota yliopistossamme tuetaan, vai käyttääkö jotakin muuta palvelua ja tutustuu siis itsenäisesti sen käyttöön.

Twitteriä voidaan kuvata maailmanlaajuisena tekstiviestijärjestelmänä jossa viestit ovat käyttäjien tavoitettavissa missä päin maailmaa tahansa. Twitterissä käyttäjät voivat toimia viestien seuraajina ja seurattavina. Asiakasohjelmalla voidaan seurata ketä tahansa toista Twitter käyttäjää reaaliaikaisesti ja tällöin hän näkee sinut seuraajana. Käyttäjä saa silloin hänen päivityksensä omaan Twitter tiliinsä. Samoin jos joku seuraa sinun viestejäsi, hän näkee myös viestisi vastavuoroisesti.

Twitterin etu on, että voit “twiitata” melkein missä tahansa ja millä mobiililaitteella tahansa. Lähes jokaiseen moderniin puhelinmalliin on olemassa jonkin sortin Twitter ohjelma Koska viestit ovat lyhyitä enintään 140 merkkiä olevia pätkiä on niiden kirjoitus yhtä vaivatonta kuin tekstiviestin.

Tapahtuman tiedottaminen voidaan kätevästi hoitaa Twitterin avulla perustamalla sille oma kanava #-hastagin avulla (esimerkiksi merkitsemällä tapahtuma merkinnällä #UEF). Tällöin tapahtuman reaaliaikainen tiedottaminen on mahdollista heti kun esimerkiksi muutoksia seminaarin ohjelmassa tulee, tai ohjataan ihmisiä eri tapahtumapaikkoihin. Myös osallistujat voivat osallistua viestintään tasa-arvoisesti. Twitter sopii myös erinomaisesti tapahtumien ennakko- ja jälkimarkkinointiin.

Presentation (ppt)

Embedding Social Media Support Services in Existing Support Service Model

About Our Unit and Project

• Student and Learning Services (former Learning Centre) at the University of Eastern Finland is the university’s joint service facility whose objective is to support the development of university education. It promotes the combination of pedagogic and technological learning solutions into quality learning processes. The services of the Learning Centre are offered locally at the campuses of the University of Eastern Finland and through remote access with similar standards of activity.
• Our unit is coordinating an EU funded project called Virtukampus.fi (Virtual Campus). In that project we have organized training for university teachers in the use of social media in teaching. Along the way we have planned a strategy for embedding social media support services in the existing support service model used for the development of teaching.

Some initial notes:

• The support services that we provide are customer-oriented and the customer’s request can relate to almost anything from universal to detailed. Therefore, the competence base of the ICT support service staff has to be very extensive.
• It’s vital to listen to the customer and also to encourage the customer to find a solution to the request on his or her own, as the customer knows the facts best.

What new does social media bring to the Support Service Model?

• The gamut of social media apps is growing rapidly.
• The customer can get a hold of any social media app, which might not be familiar to the support person.
• The customer doesn’t know the terminology of ICT or social media, and this makes it even more difficult to share understanding of a request than before.
• New issues become essential, such as data security, privacy, copyrights, authentication …
• The support service staff has to follow current issues even more carefully than before.
• The support person has to be open-minded and sometimes even ask the customer to tell more about an app which seems useful to other customers as well.

Requests before and now

• I have problems with a (organisation’s) tool or service – could you help me?
• TOP 3 of requests, year 2010: Moodle (2691), ACP, web conferencing software (316), office software (146)

Requests now and in the future

• How could I make the most of social media?
• I’ve heard this tool is good – how does it work?
• I need to activate my students for group work via web / My research group has certain aims and plans / etc. – how should I realise my plans and ideas?

(Image)

• The cores of the dialogue are appropriateness and surplus value: together we’ll find a solution which is best for the customer’s need.
• The dialogue can last from some minutes to several weeks.
• Already at this phase, it’s essential to consider issues relating to copyrights, data security, privacy and authentication.
• At the end of the dialogue the customer chooses the most suitable alternative of the given ones.

(Image)

• In this model, the “plan of action” could merely be a chain of e-mail messages about the timetable and minimum requirements, for example.
• It’s nevertheless important to document every action in some level.
• When further clarification is needed by the customer or support person, this new information should be documented as well.
• When the customer is working on a wider project, it would be advisable to attend ICT and/or social media trainings during which the customer can make more specified plans for the project.
• The support person finishes the request and enters it into the database, and finally uploads on the web the material possibly produced during the request (e.g. instructions, best practises).

What does the support service staff has to know about social media in order to be able to help the customer?

• Eagerly uses and tests all the social media apps which might be useful for customers.
• Recognises the basic rules when introducing any social media app.
• Recognises the benefits and risks of using social media, opens up these viewpoints to the customer, and helps the customer in applying the information to the project.
• Recognises the basic rules relating to copyrights, data security, privacy, authentication and backup copying, and gives the information to the customer as well.
• Advises the customer in using social media appropriately, e.g. pedagogically.
• Supports the customer in the practical usage of social media apps.

Why do we make a list of social media apps?

• Our support service staff cannot become an expert on every social media app available (of which there are hundreds).
• The organisation has not acquired all the apps the customers nevertheless need and use (e.g. blog service).
• Because the organisation cannot offer all the apps the customers need, we test free apps, present the ones we think are good to the customers, and also provide the related user support.
• For example, when a teacher starts using a social media app, he or she cannot be sure whether support for the app is available at our support service unit.
• We don’t want to let our customers down, not even in matters relating to social media apps.

How to know which social media apps are central, or even permanent?

• There really isn’t a way to tell this.
• Some apps, however, are maintained by large companies and this provides some assurance that they won’t vanish completely (e.g. Google apps).
• Nevertheless, even these apps can change or transform quickly.
• Information about a change or update in a social media app doesn’t necessarily reach all the users, because the responsibility for following the app’s development lies with the users themselves. Cf. changes and updates in the services of an organisation are notified of to the users by the unit maintaining the service concerned.
• In summary: Social media apps are in no way controlled or controllable by the unit providing an organization’s support services.

How have we done this in practice?

1. We made a list of the social media apps we consider central from the viewpoint of our customers.
2. We asked the staff at our support service unit to give their opinions on the list.
3. We organised a training and discussion session, in which we learned to use the apps and discussed their features and properties.
4. With the help of the introductions, trainings and discussions, we have compiled a social media app list, which we will also publish online.
5. Our customers (=teachers and other staff members) can get to know the list and then decide whether to use an app supported at the university, or whether to use some other app and learn its usage.
6. We make social media usage guidelines for the university.
7. We get to know and teach others at the support service unit the list of the social media apps and social media usage guidelines, and make sure that we share a common understanding of these.
8. One or two members of the support service unit staff will be given the task of following social media apps, and they will inform other members of the staff within the unit.

For more information

• List of social media apps to be supported at the University of Eastern Finland, in English
• String of Pearls: Social Media Best Practices, in Finnish (in process)
• Virtukampus.fi, mostly in Finnish

• Tee ohjaavaa tekstiä ja kirjoita metatekstiä: Johdattele ja ohjaa lukijaa sivulta toiselle, osiosta seuraavaan. Esimerkiksi: “Opintojakson aluksi pohdit / esittelit / kuvasit / kerroit … Seuraavaksi tehtävänäsi on …”; “Edellisessä osiossa perehdyit … Tässä osiossa opit …”
• Kiinnitä huomiota linkkien teksteihin: Kertovatko ne todella siitä, mitä linkkien takana on?
• Vältä monimutkaisia ja “tyhjiä” lauseita; käytä yksiselitteisiä ja napakoita lauserakenteita.
  • EI: “Aiheen käsitteisiin tutustumisen ja perehtymisen voi aloittaa tiedonlähteistä, joiden avulla selviää aiheeseen liittyvä terminologia, sanasto ja käsitteet. Hakutermien valintaan voi käyttää apuna …”
  • VAAN: “Tutustu ja perehdy aiheen terminologiaan, sanastoon ja käsitteisiin tiedonlähteiden avulla. Käytä apuna esimerkiksi …”
• Jäsennä tekstiä väliotsikoiden, luetteloiden, nostojen ja tiivistysten avulla.
• Korosta tekstiä lihavoinnilla, vältä kursivointia ja alleviivauksia.
• Käytä päätteettömiä fontteja: Arial, Tahoma, Verdana, …
• Käytä normaalia fonttikokoa (10-12 pistettä) ja huolehdi siitä, että tekstiä voi skaalata.

Lähteitä ja kirjallisuutta

Alasilta A. 1998. Näin kirjoitat tietoverkkoon. Inforviestintä Oy.

Alasilta A. Verkkoajan viestintä. Tulkinta – ilmaisu – vuorovaikutus. Kauppakaari Oyj.

Alasilta A. 2002. Verkkokirjoittajan käsikirja. Inforviestintä Oy.

Essi. Esteetön sisällöntuotanto. Jyväskylän yliopisto.

Kenguru. Kuinka kirjoittaa verkkoon? Opetushallitus.

]]> http://virtukampus.fi/2011/01/14/miten-kirjoitan-verkkoon/feed/ 1 http://virtukampus.fi/2010/12/14/sosiaalinen-media-kayttoon-milloin-miten-miksi/ http://virtukampus.fi/2010/12/14/sosiaalinen-media-kayttoon-milloin-miten-miksi/#comments Tue, 14 Dec 2010 07:19:02 +0000 Taina Rytkönen-Suontausta http://virtukampus.fi/?p=1503 Alustusta aiheeseen Etäopetuksen pikkujouluissa 14.12.2010

Kun sosiaalista mediaa otetaan käyttöön omassa työssä, avainsanana on tarkoituksenmukaisuus.

Missä tilanteissa syntyy erityisesti lisäarvoa sosiaalisen median käyttöönotosta?

• Kun opiskelija tarvitsee toimintaympäristön, joka on hänen käytössään myös valmistumisen jälkeen.
• Kun opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan.
• Kun halutaan työskennellä ja tuottaa materiaalia yhteisöllisesti (esim. wiki — voi mennä mukaan wikiyhteisöihin tai aloittaa oman wikiprojektin ja kutsua muut mukaan).
• Kun yhteistyökumppanit ja muut toimijat ovat oman organisaation ulkopuolelta.
• Kun halutaan joustavasti avata uusia ovia uusille ihmisille ja verkostoille.
• Kun oman organisaation järjestelmät eivät riitä pedagogisesti ja/tai didaktisesti tarkoituksenmukaisen työskentelyn toteuttamiseksi.
• Kun opiskelijat palauttavat oppimistehtäviä muussa muodossa kuin tekstitiedostoina (esim. ääni, kuva).
• Summa summarum: “Share and get more!”

Virtukampus-hanke jatkaa toimintaansa kesäkuun 2011 loppuun saakka. Hankkeen koulutukset keväällä 2011 päivitetään koulutuskalenteriin tunnuksella “Virtukampus” joulu-tammikuun aikana. Hankkeen kohderyhmänä on kaikki itäsuomalaiset toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut. Tule mukaan koulutuksiin — kysy myös räätälöityjä koulutuksia tai henkilökohtaista ohjausta!

Lisätietoja: Taina Rytkönen-Suontausta (@uef.fi)

Myös ehdotuksemme Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa on hyväksytty ITK2011-konferenssin foorumille.

Lisäksi Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelumenetelmien monipuolistaminen -pilotin esitys ”Kuhamalja ja tulevaisuusblogi” on hyväksytty ITK2011-konferenssin ohjelmaan.

• Blogimerkintä 14.6.2010

Kanavia ja palveluja

Verkkoyhteisöissä

• Tiedotusta koulutuksista ja tapahtumista, uutisia, …
• Hae opiskelijaksi -kampanja Itä-Suomen yliopistossa
• Virtukampus Facebookissa, Twitterissa, Qaikussa …
• Avoin yliopisto Facebookissa …

Kuvapankeissa

• Kuvien jakoa …
• Virtukampus Flickrissa, Picasassa, …

Virtuaalimaailmassa

• Kohtaamisia, tapaamisia, päivystystä, esittelyjä, ohjausta, opastuksia …
• Esimerkiksi Hae opiskelemaan -materiaaleja Itä-Suomen yliopiston virtuaalitontilla: Katso kuva virtuaalitontista (.png); Vieraile virtuaalitontilla (SLurl)

Kanavalta toiselle …

• Tiedotus blogissa, tarkempaa tietoa wikissä
• Virtukampus eri kanavissa ja palveluissa

Maskotteja ja rooleja

Miten esiinnyn sosiaalisen median palveluissa?
Millaisen roolin otan?
Miten tyylini ja roolini eroaa “virallisten” kanavien tyylistä ja roolista?
Millainen voisi olla yksikköni tai organisaationi maskotti, joka edustaa meitä sosiaalisessa mediassa? Mitä hyötyä maskotista voisi olla?

Mitä olet aina halunnut tietää sosiaalisesta mediasta, mutta et ole rohjennut kysyä ja kokeilla?

Kokosimme saaliiksi sosiaalisen median hyviä käytäntöjä ja sulattelimme verkkoja talven työskentelyä varten! Seminaaripäivän tavoitteena oli antaa monipuolinen kuva verkon ja sosiaalisen median mahdollisuuksista oppilaitoksen arjessa: opetuksessa, opiskelussa, kirjastossa, hallinnossa, suunnittelutyössä ja kokouksissa. Pakkasimme seminaarista eväitä mukaan niin sosiaalisen median aloittelijoille kuin konkareillekin.

Tähän blogiartikkeliin kootaan valokuvia seminaaripäisvästä sekä sosiaalisen median torin materiaalit ja tuotokset pe 19.11.2010 mennessä.

Valokuvia seminaaripäivän tapahtumista

Valokuvia seminaaripäivän tapahtumista Picasassa (htm) — Kuvaaja: Timo Katajisto
Osaamo.posterous.com (htm) — Pia Leppäsen kuvia ja muistiinpanoja seminaarista

eAmmattipolut, Ulla Peräkorpi, Itä-Suomen yliopisto

Esitys (pdf)
Leijuva liitutaulu (htm)

Moodle 2.0, Ville Tuominen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Verkko-opisto (htm)

Virtukampus-koulutusten vaikutuksia, Eine Pakarinen, Sanna Laulainen ja Anne Uimari, Itä-Suomen yliopisto

Esitys (pdf)

Sisäisen viestinnän kehittäminen Koulutus-  ja kehittämispalvelu Aducatessa, Pekka Ranta, Itä-Suomen yliopisto

Esitys: Kolme pilottia Virtukampus-hankkeessa (htm)

Sulautuvan ohjauksen toimintamalli, Tiina Pyrstöjärvi, Leila Saramäki, Itä-Suomen yliopisto

Esitys (htm)

Hyvien käytäntöjen helminauha ja sosiaalisen median koulutusmalli, Taina Rytkönen-Suontausta, Itä-Suomen yliopisto (etätori)

Sosiaalisen median hyvien käytäntöjen helminauha (htm)
Mitä opettaja osaa, kun hän osaa käyttää sosiaalista mediaa? (htm)

Iivari, Pia Leppänen, Jarmo Björn, Savon ammatti- ja aikuisopisto

Osaamo Posterousissa (htm)

• Tekijänoikeuksien perusteet lyhyesti – esimerkit oppilaitos- ja opiskelumaailmasta
• Digitaalisuus – mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?
• Tekijänoikeudet verkossa ja sosiaalisessa mediassa
• Yleisimmät rajoitukset – siteeraus, yksityinen käyttö jne.
• Sopiminen yleisellä tasolla, vastuut ja niistä sopiminen
• Keskustelua, vastauksia osallistujien esittämiin kysymyksiin.

Tallenteet ja tuotokset

• Tarmo Toikkasen luentomuistiinpanot (pdf)
• Yhteiset luentomuistiinpanot, Tarmo Toikkasen tarkistamat (htm)
• Seminaaritallenne, osa I (kesto 01:16:28)
• Seminaaritallenne, osa II (kesto 01:49:26)

Sosiaalinen media

• opiskelussa
  • PLE – Personal Learning Environment; hanke ja ennen kaikkea toimintatapa
  • Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelumenetelmien monipuolistaminen -pilotti Virtukampus-hankkeessa
  • Innovaatiokulttuurin kehittämisprojekti, kauppatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto
• opetuksessa
  • Mitä opettaja osaa, kun hän osaa käyttää sosiaalista mediaa?
• tutkimuksessa
  • Tutkijat ja tutkimusryhmät sosiaalisen median verkostoissa ja virtuaalimaailmassa (Facebook, LinkedIn, Second Life, Tutkimusparvi)
  • Sosiaalinen media tutkimustulosten viestinnässä
• hallinnossa
  • Sitra: Uuden johtajuuden yhteisöllinen tarina
  • Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle (Kansanvalta.fi)
• viestinnässä
  • Yliopistojen viestintäsuositus
  • Savon ammatti- ja aikuisopiston sosiaalisen median käyttöohjeistus henkilöstölle
  • HAMK:n SOMEketti
  • Tuija Aalto: Verkkoidentiteetti rakennetaan profiili kerrallaan
  • Sosiaalisen median tietoturvaohjeluonnos (Valtionvarainministeriö)
• rekrytoinnissa
  • Sosiaalinen media viestinnässä ja markkinoinnissa
• yhteistyössä